Skuvlensoahpamuš

Skuvlensoahpamuš (ovdal barggusoahppansoahpamuš, suomag. työssäoppimissopimus) lea oahppolágadusa ja bargosaji gaskasaš soahpamuš studeantta bargosajis oahppamis. Skuvlensoahpamuša áigge studeanta bargá geavadaga bargguid, vai son joksá persovnnalaš máhttima plánii (HOKS) čállon ulbmiliid. Bargosadji rávve studeantta ja nammada bargosadjestivrejeaddji studeantta oahppama nannema dihte.

Oahpposoahpamuš

Oahpposoahpamuš vuođđuduvvá studeantta ja bargoaddi gaskasaš čálalaš mearreáigásaš bargo- dahje virgesoahpamuššii. Máhttima háhkan dáhpáhuvvá oahpposoahpámušas eanáš bargosajis praktihka bargguid bokte. Bargosajis oahppama sáhttá dievasmahttit eará oahppanbirrasiin, omd. oahppolágadusas. Studeantta vahkkosaš bargoáigi galgá leat gaskamearálaččat unnimustá 25 diimmu.

Oahpposoahpamušskuvlejumi gáibádussan lea, ahte skuvlejumi ordnejeaddji ja bargoaddi sohpet čálalaččat oahpposoahpamušskuvlejumi ordnemis. Maiddái fitnodatdoallái sáhttit ordnet oahpposoahpamušskuvlejumi su iežas fitnodagas.

Oahppanbirrasat

Bargoeallima nuppástusat hástalit oahppolágadusa jámma ovddidit oahpahusa ja oahppolágádusa oahppanbirrasiid. Oahppama doarju maiddái eará oahppanbirrasiid ávkkástallan - bargosajiid, museaid, luonddu, dáhpáhusaid, oahppomátkkiid jna. Bargoeallima dáidduid oahppan gáibida maiddái áššehaččaid, earálágan bargoneavvuid ja -biergasiid ja bargolanjaid.

Mii váldit mielas vuostá bargoeallima oktavuohtaváldimiid. Gánneha roahkkadit váldit oktavuođa oahppolágádussii ja fállat oahppanvejolašvuođaid iežas bargosaji/organisašuvnna/suorggi bargguide.

Guoibmesoahpamušat

Oahppolágádusat sáhttet bargat guoibmesoahpamušaid fitnodagaiguin/bargosajiiguin/servviiguin/servošiiguin. Guoibmevuohta vuođđuduvvá oktasaš, ovttas sohppojuvvon ulbmilii. Guoibmevuohta lea guorahallon, luhtolaš, konkrehtalaš ja guovttibeallásaš doaibma, mas ávkkášuvvet goappášagat. Guoibmevuođas sáhttá ovttastahttit ee. máhttima ja ámmátdáiddu, kontávttaid, barggu, dáhpáhusaid, lanjaid ja prošeavttaid.

Guoibmevuođas dahkkojuvvo oktasaš ulbmilat ja guoibmesoahpamuš, masa oassebealit čatnasit.

Ovttasbargo-/studeantaprošeavttat

Bargosajit ja servošat sáhttet ovttasbargat oahpahusguovddážiin iešguđetlágan studeantabargguid ja oahpuid prošeaktabargguid. Oktasaččat sáhttit ordnet dáhpáhusbeivviid, vuovdin- dahje meassodoaluid jna. Juo árbevierrun šaddan Ijahis Idja, Gonagasgilvvut, Skábmagovat ja fitnodatdoalli beaivi leat buorre ovdamearkkat lihkostuvvan ovttasbarggus bargoeallimiin.

Oahpaheddjiid bargoeallinbajit

Oahpaheaddjiid bargoeallinbajit leat dehálaš oassi ámmátlaš skuvlejumi bargoeallinovttasbarggu. Bargoeallinbajis oahpaheddjiid ámmátdáidu ja bargoeallinoktavuohta ovdánit ja vejolašvuohta ollašuhttit bargosajis skuvlejumi ja čájánasaid buorránit. Bargoeallinbajiid ollašuhttin sáhttá leat máŋgahápmásaš ja dat heivehuvvo bargoeallinbadjái vuolgi, suorggi ja bargosaji dárbbuide.

Oahpaheddjiid bargoeallinbadji ovddida oahpaheaddji máhttima eakti bargobirrasis. Oahpaheddjiid bargoeallinbajit plánejuvvojit dárkilit ja dain leat čielga ulbmilat. Ulbmiliid soahpat ovttas bargosajiin.

Oahpaheddjiid bargoeallinbajiid sáhttit ávkkástallat nu, ahte oahpaheaddji lea bargoeallinbajis seamma sajis go studeantta. Ná oahpaheaddji sáhttá bagadallat studeantta, gii lea maiddái ieš bargohárjehallamis, rávvet bargosadjebagadalli ja skuvlet bargosaji bargiid, náppo bargit ožžot bargosadjebagadalliskuvlejumi iežaset bargosajis.

Bargosadjebagadalliskuvlejumit

Bargosadjebagadalliskuvlejumis bargosaji áššedovdi ovddida iežas bagadallan- ja árvvoštallanmáhtu,

Bargosadjebagadallanskuvlejumiid ordnet Sámi oahpahusguovddážis jahkásaččat neahta bokte.

Skuvlejupmi heive buohkaide, geat barget bargosadjebagadallin ámmátlaš skuvlejumis dahje geaid geasuha ovddidit oahppama bargosajiin.

Bargosadjebagadalliid oahpistit bagadallan- ja árvvoštallanbargguide maiddái juohke bargoeallinbaji oktavuođas.