Uusi puheenjohtaja: ”Toivon, että jokainen voi tuntea oppilaitoksen omakseen”

Johtokunnan puheenjohtaja on Anni Koivisto. Koivisto on syntyjään Kaamasesta, mutta pisimpään hän on asunut Utsjoella. Perheensä Koivisto on perustanut Sevettijärvelle, Inariin.

Uudessa luottamustoimessaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtokunnan puheenjohtajana Koivisto haluaa edistää yhteistä hyvää.

-Toivon, että kaikki voivat tuntea SAKK:n omakseen, sanoo Koivisto. 

Koivisto toivoo, että kaikki johtokunnan jäsenet kokevat voivansa vaikuttaa asioihin.

-Saamelaisalueen koulutuskeskus on moninainen oppilaitos ja siksi on hyvä, että myös johtokunta on moninainen, sanoo Koivisto.

Johtokunnassa on eri alueiden, kieliryhmien ja elinkeinojen tuntemusta.

-Minun tehtäväni puheenjohtajana on tukea hyvää yhteishenkeä ja huolehtia, että kaikki pääsevät osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan oppilaitoksen kehittämiseen.

Tausta opiskelijajärjestöistä

Anni Koivisto on opiskellut sosiaalialaa Vaasassa, mistä hän lähti Helsinkiin Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin puheenjohtajaksi. SAMOK on ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Sieltä Koivisto siirtyi töihin Lukiolaisten liittoon.

Opiskelijajärjestöissä työskennellessään Koivisto kiinnostui toden teolla koulutuspolitiikasta, ja sillä saralla hän on jatkanut myös pohjoiseen palattuaan. Saamelaiskäräjien edelliskaudella hän oli varapuheenjohtaja, jonka tontille koulutus kuului. Kunnallispolitiikassa hän taas on tutustunut mm. perusopetukseen sivistyslautakunnasta käsin. Eli koko ketju varhaiskasvatuksesta ammattikorkeakouluun on Koivistolle tuttu. Siitä lienee hyötyä myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtokunnan työskentelyssä.

Ytimessä saamelaiskulttuuri

Valtion oppilaitoksena Saamelaisalueen koulutuskeskuksen keskeiset tehtävät tulevat suoraan lainsäädännöstä, joten siinä mielessä puheenjohtajan ei tarvitse miettiä, mihin suuntaan asioita edistäisi.

-Ei tarvitse ottaa uusia suuntia, vaan jatkaa edeltäjieni hyvää työtä auttaa SAKK:ta onnistumaan sille kuuluvissa tehtävissä, sanoo Koivisto alkanutta puheenjohtajakautta pohtiessaan.

 -Koulutus on vahva työkalu saamen kielien vaalimiseen, sanoo Koivisto. Hän puhuu saamen kielistä nimenomaan monikossa, sillä hän polveutuu suvuista, joissa puhutaan niin pohjoissaamea kuin inarinsaameakin ja elää nyt osana koltansaamenkielistä yhteisöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kaikki opetus ei tähtää tutkintoon. Koivisto pitää tärkeinä sekä tutkintoja että lukuvuosikoulutuksia.   

-Kielten ja kulttuurin lukuvuosikoulutukset ovat tärkeä palvelu koko saamelaisalueelle. Niiden avulla tulemme palvelleeksi niitäkin saamelaisia, joilla itsellään ei ole suoraa kosketusta oppilaitokseen, sanoo Koivisto.

Koivisto antaa esimerkin: muualla sairaanhoitajaksi opiskellut voi hankkia kielitaidon SAKK:ssa ja työllistyä vaikka Utsjoelle.

-Voi kuinka arvokasta se onkaan sille utsjokelaiselle, joka saa terveyskeskuksessa palvelua omalla äidinkielellään! Näin olemme välillisesti palvelleet niitäkin, joihin meillä ei ole suoraa kosketusta, iloitsee Koivisto.

Nykymaailmassa enää mistään ei voi puhua huomioimatta taloudellisia resursseja.

-Priorisointeja pitää varmasti johtokunnassakin miettiä, sanoo Koivisto.

Samaan hengenvetoon hän jatkaa, että oppilaitoksen lyhytkoulutukset ovat kylillä arvokkaita muustakin syystä kuin uusien taitojen oppimisen vuoksi.

-Ne ovat luontevia tilanteita kokoontua yhteen ja vaihtaa kuulumisia. Harvaan asutun alueen kylissä tällaisia mahdollisuuksia on melko vähän ja siksikin lyhytkoulutukset ovat arvokkaita, sanoo Koivisto.

Saamelaisuudesta puhuessaan Koivisto tarkoittaa kaikkia saamen kieliä ja kaikkia elinkeinoja, ja niitä kaikkia hän haluaa omalla toiminnallaan tukea ja edistää.

 -Oppilaitoksen toimintaa säädellään laeilla, mutta me voimme kehittää koulutusta saamelaisten kotiseutualueella omalla tyylillämme ja omasta kulttuuristamme kiinni pitäen, tiivistää Koivisto alkaneen kauden johtotähden.