Vastuullisuus ja kestävyys Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa vastuullisuus ja kestävyys rakentuvat saamelaisesta maailmankuvasta, kulttuurisesta jatkuvuudesta ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamisesta. Toimintamme lähtökohtana on, että kestävyys ei tarkoita vain ympäristövastuuta, vaan myös kielellistä, kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Tätä kokonaisuutta kuvaa saamelaiseen ajatteluun pohjautuva birgejupmi-käsite, jossa keskeistä on riittävä toimeentulo, kyky elää ja toimia omassa ympäristössä kestävällä tavalla sekä vastavuoroisuus luonnon, yhteisön ja tulevien sukupolvien kanssa.

Meille on tärkeää, että kestävyys näkyy kaikessa toiminnassamme opetuksesta oppimisympäristöihin, johtamisesta arjen käytäntöihin. Birgejupmi-ajattelu liittyy myös oppilaitoksen keskeisiin arvoihin. Vaalimme yhteisöllisyyttä, arktisen alueen yhteistyötä, sekä ylisukupolvisen perinteisen tiedon välittämistä. Nämä asiat tarkoittavat käytännössä muun muassa sitä, että oppiminen tapahtuu tekemällä, yhdessä havainnoiden ja käytännön työhön osallistuen, samalla kun alkuperäiskansan suullista perinnetietoa vaalitaan ja siirretään eteenpäin tarinankerronnan, mallin näyttämisen ja yhteisöllisen oppimisen kautta.

Tavoitteemme on vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia omassa elämässään, yhteisöissään ja työelämässä tavalla, joka edistää elävän saamelaiskulttuurin jatkuvuutta ja kestävää tulevaisuutta.

Kestävyyttä edistävät hankkeet ja kumppanuudet

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kansainvälisen yhteistyön ja hanketoiminnan tavoitteena on säilyttää, tukea ja kehittää saamelaisten ja muiden pohjoisten alkuperäiskansojen kieliä, kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana olemme olleet mukana yli 60 hankkeessa, joista monissa kestävyydellä on ollut merkittävä rooli. 

Hanketoiminnastamme voit lukea lisää täältä.
 
Haluamme omassa kestävän kehityksen työssämme huomioida arktisten alueiden näkökulman. Haluamme olla tietoisia vaikutuksistamme ympäristöön ja yhteiskuntaan ja ymmärtää myös kohtaamamme ilmastonmuutoksesta johtuvat moninaiset vaikutukset. Sustainable development in VET in the Arctic  -hankkeessa olemme kartoittaneet oppilaitoksemme kestävän kehityksen tarpeiden ja toiminnan tason omista lähtökodistamme käsin huomioiden ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Tavoitteenamme on koko henkilöstön kestävyysosaamisen kehittäminen sekä ammatti-identiteetin vahvistaminen kestävän tulevaisuuden rakentajana.  
 
Saamelaisalueen koulutuskeskus osallistui Opetushallituksen kestävyysindikaattoreiden ensimmäiseen tiedonkeruuseen keväällä 2026. Kestävyysindikaattorit kuvaavat kestävyystyön nykytilaa ja kehityssuuntaa ammatillisessa koulutuksessa. Voit tutustua OPH:n raporttiin täältä.

Saamelaisalueen koulutuskeskus kuuluu ammatillisen koulutuksen Kartalla på Kartan –verkostoon ja olemme toimineet verkoston neuvottelukunnan jäsenenä syksystä 2025 lähtien. Verkosto jalkauttaa ammatillisen koulutuksen kestävyystiekarttaa sekä tukee ja tekee näkyväksi oppilaitosten ja niiden kumppaneiden sekä ammattilaisten roolia kestävyysmurroksessa.  

Kestävyyden avainlukuja

SAKK ja toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt seuraavat säännöllisesti toiminnan ympäristövaikutuksia sekä energiankulutusta. 

Toimitilauudistusten arvioituja ympäristövaikutuksia: 

• Tilankäytön tehostaminen vähentää päästöjä (~65 000 kg CO₂/vuosi)
• Toimipaikkojen yhdistäminen vähentää ajamista (~40 000 km/6 300 kg CO₂/vuosi)
• Hankinnat vähenevät toimintojen keskittämisen myötä
• Yhteistilojen määrää on karsittu toimintojen keskittämisen myötä

Palautekyselyiden tuloksia (2025):

• 4,6/5 – Oppilaitos edistää kestävää kehitystä ja vastuullisuutta (työelämäpalaute)
• 4,6/5 – Valmiuksia toimia ammattialalla kestävän kehityksen mukaisesti (opiskelijapalaute)
• 4,4/5 – Opiskelijoiden hyvinvointi (opiskelijapalaute)

Kiertotaloustoimet (2025):

• Kiertonet-myynti tukee resurssiviisautta
• Säästetty 22 890 kg luonnonvaroja
• Vältetty 4 340 kg CO₂-päästöjä

Esimerkkejä arjen kestävyysteoistamme

• Saamen kielen ja kulttuurin vaaliminen
• Perinteisen osaamisen siirtäminen tuleville sukupolville
• Arktinen toimintaympäristö ja kulttuurisensitiivisyys läsnä opetuksessa
• Saamelaiskulttuuriopinnot sisältyvät kaikkiin tutkintokoulutuksiin
• Yhteiset virkistyspäivät opiskelijoille ja henkilöstölle
• Uusiutuvan energian monipuolinen käyttö (maalämpö, aurinko, pelletti)
• Sesonki- ja lähiruoan suosiminen, ruokahävikin minimointi
• Tehostettu jätteiden lajittelu oppilaitoksessa ja asuntolassa
• Kemikaaliton siivous aktiivivedellä
• Yhteinen kierrätys- ja tavaranvaihtopiste
• Kierrätettyjen materiaalien käyttö opetuksessa (esim. hopea)
• Sivutuotteiden hyödyntäminen ja materiaalien uudelleenkäyttö (esim. tuotantolaitos, käsityöalat)
• 50 % henkilöstöstä on suorittanut Johdanto kestävään kehitykseen -kurssin (tilanne 8/2026)

Lisätietoja

Jos sinulla on kysyttävää vastuullisuus- tai kestävyystyöstämme, olethan yhteydessä meihin.