Višuvdna, árvvut ja doaibmajurdda

Sámi oahpahusguovddáš (SOG) lea nuppi dási ámmátlaš oahppolágádus, mii gullá Suoma oahpahusministeriija doaibmasuorgái. Sámi oahpahusguovddáš lea Suoma stáhta oahppolágádus ja oahppolágádusa doaimma stivre láhka ja láhkaásahus (L 252/2010, A 108/2011). Lága mielde oahppolágádusa ulbmilin leat lasihit earenomážit sámiid ámmátlaš máhtu, ordnet skuvlejumi, mii vástida sámiid ruovttuguovllu fitnodateallima dárbbuid, ovddidit guovllu bargovejolašvuođaid ja seailluhit ja gahttet sámekultuvrra. Dáid ulbmiliid várás SOG ordne ámmátlaš skuvlejumi, sámegielaid ja kultuvrra skuvlejumi ja ovddidandoaimmaid. 

Láhka Sámi oahpahusguovddážis sisttisdoallá guokte guovddáš skuvlenbarggu, mat leat ámmátlaš skuvlejupmi ja sámegielaid ja sámekultuvrra skuvlejupmi. SOG sáhttá ordnet ordnenlobi mielde vuođđodutkosiid ja ámmát- ja earenomášámmátdutkosiid ja skuvlejumiid, mat čiekŋudit dahje dievasmahttet ámmátlaš máhttima. Dát čiekŋudeaddji ja dievasmahtti skuvlejumit galget laktásit vuođđodutkosiid ja ámmát- ja earenomášámmátdutkosiid surggiide. Ordnenlohpi addá vejolašvuođaid ordnet dutkosiid ja skuvlejumiid maid bargofápmoskuvlejumi hámis. 

Sámi oahpahusguovddážis sáhttá lohkat sámegielaid ja sámekultuvrra ja media-suorggi oahpuid. Dáid lassin SOG ordne kurssaid, mat laktásit sámegielaide ja -kultuvrii, miehtá sámeguovllu ja viidábutge.

Ámmátlaš skuvlejumis čuovvut ámmátlaš skuvlejumi lága (L 531/2017) ja láhkaásahusa (A673/2017). Sámegielaid ja sámekultuvrra lohkanbadjeoahpuin čuovvut ámmátlaš skuvlejumi lága heivvolaš osiin.

Doaibmajurdda

Sámi oahpahusguovddáža doaibmajurddan lea leat máŋggagielat (sámegielat, suomagiella) ja -kultuvrralaš oahppolágádus, gos gávdno máhttu, mii bastá heivehit iežas iešguđetlágan diliide, mii buvttada alladási skuvlen- ja ovddidanbálvalusaid sámeguovllu dárbbuide ja gos bargit ja studeantat loktet. 

Višuvdna

Sámi oahpahusguovddáš lea njunuš, aktiivvalaš ja dovddus sámekultuvrra, sámegielaid, ealáhusaid ja skuvlejumi bajásdoalli ja ovddideaddji guovlluguovdasaččat ja riikka ja riikkaidgaskasaš dásis, ja dan skuvlen-, ovddidan- ja buvttadanbálvalusaide leat máilmmiviidosaš jearaldat. 

Árvvut 

• Vuođđun sámekultuvra
  Sámekultuvra lea Sámi oahpahusguovddáža (SOG) doaimma vuođđun. Min bargat nu, ahte vuolggasadjin lea sámekultuvra. Dat máksá sámekultuvrra, sámegielaid ja árbevirolaš ealáhusaid ja ođđa ealáhusaid, mat dorjot sámekultuvrra, árvvusatnima ja áddema/ipmirdeami ja dan, ahte dat leat mielde min beaivválaš doaimmain.  
   
• Riikkaidgaskasašvuohta 
  Riikkaidgaskasaš ovttasbargu riikkarájáid rastá lea SOGii lunddolaš. Ovttas bargan sámiiguin ja eará árktalaš eamiálbmogiiguin lea oassi min árgabeaivvis. Doaibman lea lunddolaš olbmuid, gielaid ja kultuvrraid gaskkal.  
  
  
• Searvvuslašvuohta 
  Min oahppolágádus lea máŋggalágan, ovttaveardásaš ja dásseárvosaš. Searvvušlaš doaibmamii gullet oktasaš ulbmilat, mihttomearit ja árvvut. Ovttaskas olbmo bargan adnojuvvo árvvus. Eakti gulahallan, ovttas bargan, earáid árvvusatnin ja veahkehanmokta gehččojit servoša fápmun. Iešguđetlágan oainnut dohkkehuvvojit ja daid ovdanbuktimii ja guldaleapmái lea sadji. Servoša lahtuin lea dáidu addit ja vuostáváldit konstruktiiva máhcahaga. Searvvušlaš doaibman diktá meaddit ja sisttisdoallá maid dáiddu jearrat, nu ahte eat navdde. Berošteapmi oidno nu, ahte loktet bajás vigiid. Searvvušlašvuođa mielde boahtá čatnasupmi maid oahppolágádusa doaimmaide ja dan bokte doaibmama kvalitehta ja bohtosat sturrot. Searvvuš doarju láhtuid ovddidit iežaset jođiheami, ámmátlašvuođa ja sosiála máhtu. SOG ovddida doaimmaidisguin searvvušlašvuođa ja ovttaveardásašvuođa.
  
  
• Áššehas guovddážis
  Áššehasduhtavašvuohta SOGis oaivvilda dan, ahte skuvlejupmi ja bálvalusat (siskkáldas ja olgguldas) ollašuhttojuvvojit dialogas nu, ahte áššehas lea guovddážis. Skuvlejupmi vástidan servodatlaš ja guovlluguovdasaš dárbbuide ja buvttada buresbirgejumi ja máhti studeanttaide, bargiide, čanasjoavkkuide ja ovttasbargoguimmiide.   
  
  
• Hutkáivuohta
  Hutkáivuhtii gullet ođasmuvvan ja ovddideapmi, mas váldojit vuhtii boahttevuođa dárbbut. Oahppolágádusas bargat ollesáigásaš ovddideami prinsihpain ja seammás árvvoštallat iežamet doaibmama ja dárbbu mielde ovddidat doaibmama. Ovddideapmi vuođđuduvvá maid árbevirolaš dihtui nu, ahte dat vástida guovllu ja bargoeallima rievdi máhttindárbbuide. Bargiin lea sáhkkiivuohta ja diehtoáŋgirvuohta ja hállu ovddidit iežaset máhtu ja bargaman ja bajásdoallat buresbirgejumi. 
  

Strategiija 

Sámi oahpahusguovddáža strategalaš ulbmilin leat 1) ealli sámekultuvra, 2) eallinfámolaš sámeguovlu ja 3) bures veadji sámeguovlu ja -kultuvra. Oahppolágádusa ulbmilin lea, ahte: 

1. sámegielat seilot, ealáskit ja rivdet go dárbbut ja biras rivdet. Sámegielat geavahuvvojit diđolaččat árbabeaivvis. Sámekultuvrra eallá ja ovdána ja kultuvra dovdamuš lassána. Sámekultuvrra váldo vuhtii iešguđet doaibmabirrasiin. Árbevirolaš ealáhusat rivdet ja birgejit áiggis ja árbevierus sirdásit ovddosguovlluid servoša dárbbuin ja vuolggasajiin. Árbevieru máhttin lea maid okta oassi dorvvolašvuođas. 
2. guovlu oažžu bargiid, geain lea máhttu, geat leat vásttolaččat ja geat dovdet guovllu earenomášvuođaid. Guovllu fitnodat- ja ealáhusdoaibmamáhtu beavttálmuvvet.  
   Bargiid/Máhttiid bargoeallima válmmašvuođat nanusmuvvet ja šaddá siskáldas fitnodatdoaibma. Hui buorre árktalaš máhtu nanosmuvvá riikkaidgaskasašge dásis. Árktalaš máhtu vuođđodáiddut fuobmájuvvojit ja daid bajásdollet. Guovllu dásis nannet dan, ahte olbmot háliidit boahtit guvlui ja dat bargit, geat leat juo guovllus leat čatnasan ja sis lea motivašuvdna bissut guovllus. Fállat sámeguovllus áigeguovdilis, miellagiddevaš ja guovllu dásis vuogas ja relevánta skuvlejumi vai bargobáikkit ožžot dakkár bargiid, geain lea dakkár diehtu ja máhtu maid bargobáikkit dárbbašit.
3. searvvušlašvuohta ja buresbirgejupmi nanosmuvvet. Kultuvrraid máŋggaláganvuohta servošiid ovddideaddjin ja fápmun lassána. Bálvalusaid buvttadeamis adno ávkin dialogalaš ovddidanvuogi ja ovttasbarggu. Diliin, mas ekonomiija, buvttadeapmi ja barggolašvuohta rivdet, dorjojuvvojit dásseárvu ja ovttaveardásašvuohta. Bargoburesveadjin buoriduvvo guovlluguovdasaš ovttasbargguin.