Višuvdna, árvvut ja doaibmajurdda

Sámi oahpahusguovddáža govvádus ja doaimma eavttut 

Sámi oahpahusguovddáš (SOG) lea nuppi dási ámmátlaš oahppolágádus, mii gullá Suoma oahpahusministeriija doaibmasuorgái. Sámi oahpahusguovddáš lea Suoma stáhta oahppolágádus ja oahppolágádusa doaimma stivre láhka ja láhkaásahus (L 252/2010, A 108/2011). Lága mielde oahppolágádusa ulbmilin leat lasihit earenomážit sámiid ámmátlaš máhtu, ordnet skuvlejumi, mii vástida sámiid ruovttuguovllu fitnodateallima dárbbuid, ovddidit guovllu bargovejolašvuođaid ja seailluhit ja gahttet sámekultuvrra. Dáid ulbmiliid várás SOG ordne ámmátlaš skuvlejumi, sámegielaid ja kultuvrra skuvlejumi ja ovddidandoaimmaid. 

Láhka Sámi oahpahusguovddážis sisttisdoallá guokte guovddáš skuvlenbarggu, mat leat ámmátlaš skuvlejupmi ja sámegielaid ja sámekultuvrra skuvlejupmi. SOG sáhttá ordnet ordnenlobi mielde vuođđodutkosiid ja ámmát- ja earenomášámmátdutkosiid ja skuvlejumiid, mat čiekŋudit dahje dievasmahttet ámmátlaš máhttima. Dát čiekŋudeaddji ja dievasmahtti skuvlejumit galget laktásit vuođđodutkosiid ja ámmát- ja earenomášámmátdutkosiid surggiide. Ordnenlohpi addá vejolašvuođaid ordnet dutkosiid ja skuvlejumiid maid bargofápmoskuvlejumi hámis. 

Sámi oahpahusguovddážis sáhttá lohkat sámegielaid ja sámekultuvrra ja media-suorggi oahpuid. Dáid lassin SOG ordne kurssaid, mat laktásit sámegielaide ja -kultuvrii, miehtá sámeguovllu ja viidábutge.

Ámmátlaš skuvlejumis čuovvut ámmátlaš skuvlejumi lága (L 531/2017) ja láhkaásahusa (A673/2017). Sámegielaid ja sámekultuvrra lohkanbadjeoahpuin čuovvut ámmátlaš skuvlejumi lága heivvolaš osiin.

Doaibmajurdda

Sámi oahpahusguovddáža doaibmajurddan lea leat máŋggagielat (sámegielat, suomagiella) ja -kultuvrralaš oahppolágádus, gos gávdno máhttu, mii bastá heivehit iežas iešguđetlágan diliide, mii buvttada alladási skuvlen- ja ovddidanbálvalusaid sámeguovllu dárbbuide ja gos bargit ja studeantat loktet. 

Višuvdna

Sámi oahpahusguovddáš lea njunuš, aktiivvalaš ja dovddus sámekultuvrra, sámegielaid, ealáhusaid ja skuvlejumi bajásdoalli ja ovddideaddji guovlluguovdasaččat ja riikka ja riikkaidgaskasaš dásis, ja dan skuvlen-, ovddidan- ja buvttadanbálvalusaide leat máilmmiviidosaš jearaldat. 

Árvvut 

Sámekultuvra lea Sámi oahpahusguovddáža doaimma vuođđu. Dat dárkkuha sámekultuvrra, sámegielaid ja árbevirolaš ealáhusaid ja ođđa ealáhusaid, mat dorjot sámekultuvrra, árvvusatnima, áddema/ipmirdeami ja dan, ahte dat leat mielde min beaivválaš doaimmain. 

Riikkaidgaskasaš ovttasbargu riikkarájáid rastá lea Sámi oahpahusguovddážii lunddolaš. Ovttas dahkan/bargan sámiiguin ja eará eamiálbmogiiguin lea oassi árgabeaivvis. Doaibman lea “rájáheapme” maid olbmuid, gielaid ja kultuvrraid gaskkal. 

Dásseárvu, ovttaveardásašvuohta ja nuppiid árvvusatnin Sámi oahpahusguovddážis dárkkuha dan, ahte bargiiguin ja studeanttaiguin láhttejuvvo ja bargit ja studeanttat láhttejit guhtet guimmiideasetguin ovttaveardásaččat ja dásseárvosaččat ja buohkaid bargu ádnojuvvo árvvus. Bargit ja studeanttat láhttejit buriid láhttevugiid mielde ja olmmošlaččat ja ustitlaččat, dohkkehit earáláganvuođa ja sis lea dáidu addit ja váldit vuostá máhcahaga. SOG ovddida iežas doaimmaiguin gielalaš, kultuvrralaš, guovlluguovdasaš ja sohkabeliid dásseárvvu. 

Áššehasduhtavašvuohta oaivvilda Sámi oahpahusguovddážis dan, ahte skuvlejumis ja bálvalusain (siskkáldas ja olgguldas) áššehasa dárbbut, sávaldagat ja vuordámušat leat ovdasajis nu, ahte bargit ja studeanttat ja ovttasbargoguoimmit leat duhtavaččat. 

Ođasmuvvan Sámi oahpahusguovddážis oaivvilda dan, ahte váldit vuhtii juo ovddalgihtii boahttevuođa dárbbuid. Ovddidat doaimmaid vástidit guovllu ja bargoeallima rievdi máhttindárbbuid. Doarjut bargiid ovddidit iežaset máhttima ja barggu ja bajásdoallat bargoburesveadjima. 

Strategiija 

Sámi oahpahusguovddáža strategalaš ulbmilin leat 1) ealli sámekultuvra, 2) eallinfámolaš sámeguovlu ja 3) bures veadji sámeguovlu ja -kultuvra. Oahppolágádusa ulbmilin lea, ahte: 

1. sámegielat seilot, ealáskit ja rivdet go dárbbut ja biras rivdet. Sámegielat geavahuvvojit diđolaččat árbabeaivvis. Sámekultuvrra eallá ja ovdána ja kultuvra dovdamuš lassána. Sámekultuvrra váldo vuhtii iešguđet doaibmabirrasiin. Árbevirolaš ealáhusat rivdet ja birgejit áiggis ja árbevierus sirdásit ovddosguovlluid servoša dárbbuin ja vuolggasajiin. Árbevieru máhttin lea maid okta oassi dorvvolašvuođas. 
2. guovlu oažžu bargiid, geain lea máhttu, geat leat vásttolaččat ja geat dovdet guovllu earenomášvuođaid. Guovllu fitnodat- ja ealáhusdoaibmamáhtu beavttálmuvvet.  
   Bargiid/Máhttiid bargoeallima válmmašvuođat nanusmuvvet ja šaddá siskáldas fitnodatdoaibma. Hui buorre árktalaš máhtu nanosmuvvá riikkaidgaskasašge dásis. Árktalaš máhtu vuođđodáiddut fuobmájuvvojit ja daid bajásdollet. Guovllu dásis nannet dan, ahte olbmot háliidit boahtit guvlui ja dat bargit, geat leat juo guovllus leat čatnasan ja sis lea motivašuvdna bissut guovllus. Fállat sámeguovllus áigeguovdilis, miellagiddevaš ja guovllu dásis vuogas ja relevánta skuvlejumi vai bargobáikkit ožžot dakkár bargiid, geain lea dakkár diehtu ja máhtu maid bargobáikkit dárbbašit.
3. searvvušlašvuohta ja buresbirgejupmi nanosmuvvet. Kultuvrraid máŋggaláganvuohta servošiid ovddideaddjin ja fápmun lassána. Bálvalusaid buvttadeamis adno ávkin dialogalaš ovddidanvuogi ja ovttasbarggu. Diliin, mas ekonomiija, buvttadeapmi ja barggolašvuohta rivdet, dorjojuvvojit dásseárvu ja ovttaveardásašvuohta. Bargoburesveadjin buoriduvvo guovlluguovdasaš ovttasbargguin.