Turismasuorggi vuođđodutkkus, turismma áššehasbálvaleaddji

Lagašoahpahussan álgi skuvlejupmi mii čoahkkana luondduturisma áššiin válmmaštallá stuđeanttaid máŋggabealat turismasuorggi bargguide Sámis ja earenoamážit luonddudiliin doaibmamii. Lagašoahpahusa deaddočuokkis lea luondduturismmas, muhto stuđeanta sáhttá ieš válljet individuálalaččat osiid maid čađaha bargoeallimis viiddis bargoeallinvuđot fálaldagas. Dát skuvlejupmi addá gearggusvuođa doaibmat luondduturismabálvalusaid olis, ja iežat válljema mielde earáinge turismasuorggi doaibmabirrasiin, dego idjadan-, restoráŋŋa-, vuovdin- dahje turismaguovddášbálvalusain.

Leatgo beroštuvvan luonddus lihkadeami ja olbmuiguin dahkamis? Jos leat bálvalanvuoiŋŋalaš ja vásáhusat movttiidahttet, luondduturisma oahput sáhtášedje leat dutnje buorit. Turismasuorggi vuođđodutkkusskuvlejupmi Sámi oahpahusguovddážis addá ollislaš gova luondduturismmas. 

Beasat oahppat vánddardan- ja meahccedáidduid ja lasihit Sámeguovllu báikkálašdovdámuša. Lassin stuđeret áššehasbálvalus- ja oahpistandáidduid. Oahpat maiddái dovdat luonddufenomenaid, ealliid vuogáiduvvamis árktalaš diliide ja boazodoalu nu, ahte sáhtát muitalit guvlomet luonddus das beroštuvvan turisttaide. 

Stuđeremiin min skuvllas lasihat giella- ja áššehasbálvalandáidduid riikkaidgaskasaš, albma bargoeallinbirrasis. Mis gárvánan árktalaš luondduturisma stuđeren olmmoš (turismma áššehasbálvaleaddji) lea turismasuorggi ámmátolmmoš, geas lea máhttu davvi diliin, vásttolašvuođas ja sámekultuvrras. 

Máŋggabealat stuđeren 

Skuvlejumis stuđeret luonddu- ja vánddardandáidduid, áššehasbálvaleami, oahpásmuvvat turismma doaibmasuorgái ja riikkaidgaskasaš áššehasčuozáhatjoavkkuide. Stuđeanta oahpásmuvvá davimus Sámi turismaguovllu sámeguovllu sierraiešvuođaide. Oahpuide gullet bargoeallimis árvvus adnon pássaskuvlejumit, dego vuosttašveahkke- ja hygieniija- ja turismma dorvvolašvuođapássat. Skuvlejupmi addá gearggusvuođa bargat luondduturismma olis, muhto maiddái eará turismma bargguin - iežat válljema mielde. Oahpuide gullá mihtilmas oassin bargoeallimis oahppan turismasuorggi albma bargosajiin, dego luondduturismafitnodagas sihke ovdamearkka dihtii turismaguovddážis, restoráŋŋas, hoteallas, buresveadjinturismabálvalusaid olis dahje vaikko turismma vuovdin- dahje rávvenčuoggás - vejolašvuođat leat valjis. 

Lassedieđuid dutkosii gullevaš dutkosa váljaosiin gávnnat e-vuođuštusain čujuhusas: Turismasuorggi vuođđodutkosa dutkosa oasit 

Individuála oahppobálggis 

Oahpahus lea ollesáigásaš ja máŋggahámat, dat sisttisdoallá lagašoahpahusa ja bargoeallimis dáhpáhuvvi oahppama lassin maiddái oahppomátkkiid, iehčanas bargama ja muhtun veardde neahttastuđerema. Dutkosiid osiid čájáhusat čađahuvvojit bargamin turismafinodagain albma geavatlaš áššehasbálvalanbargguin. 

Skuvlejupmái oassálastin ii gáibit árat vásihusa turismasuorggis. Fállat stuđeantavuđot oahppobálgáid earálágan stuđeanttaide, nu nuoraide go rávesolbmuide. Skuvlejumi loahpalaš bistui váikkuha stuđeantta vejolaš árat máhttu ja skuvlejupmi. Oahpuid álggus stuđeanttain ráhkaduvvo persovnnalaš máhtu ovddidanplána (PMOP), mas meroštallojuvvojit oahpuid mihttomearit, dutkosa váljaoasit, áigetávval, ollašuhttinvuohki ja bargoeallimis oahppama áigodagaid ollašuhttin.  

Lágidit turismasuorggi skuvlejumi maiddái oanehis- dahje guhkit oahppasoahpamuš- ja bargoeallinskuvlejupmin. Oanehisáigásaš dutkosa oassi -skuvlejupmi heive bures earenoamážit rávesolbmuide geat leat stuđeremin ođđa ámmáha dahje doibmet jo turismma doaibmasuorggis, geat háliidit viiddidit turismasuorggi máhtus nuppi turismasuorggi čehppodatsuorggis - ovdamearkka dihtii restoráŋŋas resepšuvdnii. 

 

Váldde oktavuođa ja jeara lasi! 

Dutkkusnamahus
Turismma áššehasbálvaleaddji

Viidodat
180 oč

Ollesáigásaš ohcan
Sámi oahpahusguovddáža ollesáigásaš ohcamis sáhtát ohcat birra jagi. Jeara álggahanvejolašvuođain oahppodoaimmahagas.

Sajádat
Anár

Oahpahanvuohki
Lagašoahpahus

Áigeguovdilis suorgái laktásan skuvlejumit gávdnojit skuvlenkaleandaris

Lassedieđut

Niemelä, Teaoahppobagadalli, erenoamášoahpaheaddji

+358 40 723 7201
tea.niemela@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid
Oahppodoaimmahat

+358 40 707 3793
opintotoimisto@sogsakk.fi

Čájet buot dieđuid

Oahpásmuva maiddái dáidda

  • Sámegiella ja -kultuvra

    Sámegiela ja kultuvrra skuvlejupmi lea čoavddasajis sámekultuvrra seailluheamis ja ovddideamis. Bargu mii dahkkojuvvo sámeguovlluin ja daid olggobealde lea dehálaš olles sámeservodaga identitehta ja giela eallinfámolašvuođa geažil. Fállat sámegiela ja kultuvrra skuvlejumi davvisámegielas, nuortalašgielas ja anárašgielas.

  • Duodji

    Duodji lea guovddáš oassi sámekultuvrras. Min duodjeskuvlejupmi vástida dánáigásaš hástalusaide ja geavaha ja heiveha árbevirolaš máhtu. Oahpuid áigge studeanttaid hutkáivuohta, giehtadáiddut ja nákca čoavdit váttisvuođaid nanosmuvvet.

  • Boazodoallu

    Boazodoallu lea máŋggabealat ja dehálaš ealáhus, mii ovttasta ekonomalaš, kultuvrralaš ja biraslaš oli. Dat gáibida vuogáiduvvama luonddudiliide ja servodaga nuppástusaide, muhto seailluha seammás čiekŋalis oktavuođa davvi eamiálbmotkultuvrraide ja árbevieruide.

  • Luondu ja biras
  • Turisma

    Turismasuorggi skuvlejupmái sáhttet ohcalit nu oahppogeatnegáhtton go ráves ohccit. Lagašoahpahussan fállat skuvlejumi man mihttomearrin lea árktalaš luondduturisma čehppodat, mas dehálaš oassin oahpuid leat earet eará oahpistan- ja vánddardandáiddut. Rávesolbmuide vuogas skuvlejumit sáhttet leat bargoeallinvuđot dutkosa oasit, maid ohcci sáhttá válljet beroštumis mielde ovdamearkka dihtii idjadan-, biebmo- dahje turismma vuovdinbálvalusain. Oahpásmuva e-vuođuštusain lasi turismasuorggi vuođđodutkosa máŋggabealat vejolašvuođaide!