4.11.2016 - 31.12.2017

Rahoittaja: Opetushallitus

Tavoite: Tavoitteena on tehdä koulutuksen järjestäjälle asiakas- ja työelämälähtöinen ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen järjestämisen toimintasuunnitelma, jossa on huomioitu nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aitojen poistuminen. Toimintasuunnitelmassa avautuu niin Lapin maakuntaan kuin kansallisesti sopiva kokonaisvaltaisen pedagogisen toimintakulttuurin muutokset ja uudistetut toimintatavat. Lapin maakunnassa tutkintojen ja koulutuksen järjestämisessä on huomioitava pitkät etäisyydet koulutusten ja tutkintojen järjestämisessä, sekä elinkeinoa palvelevan koulutuksen järjestäminen laaja-alaisesti maakunnan alueella. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen strategisena tavoitteena on toteuttaa niitä tehtäviä, joita laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta edellyttää. Lain mukaan oppilaitoksen tarkoituksena on lisätä erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisten kotiseutualueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria. Valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen tavoitteiden lisäksi oppilaitoskohtaiseen opetussuunnitelmaan on asetettu tavoitteita, jotka määräytyvät niistä alueellisista ja saamelaisista koulutustarpeista, joita koulutuksen toiminta-alueen, saamelaisalueen erityispiirteet luovat. Koulutuskeskus edistää toiminnallaan kielellistä, kulttuurista, alueellista ja sukupuolista tasa-arvoa. PedaLean hanke tukee saamelaisalueen nuorten ja aikuisten tasavertaisten koulutuspalveluiden järjestämistä saavutettavuuden, osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta.

1.1.2015 - 31.7.2017

Rahoittaja / budjetti: Euroopan sosiaalirahasto, ELY-keskus sekä Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat / 348 740 €

Tavoite: Hanke järjestää kaksi vuoden kestävää saamelaismusiikin koulutusta Utsjoella. Ensimmäinen saamelaismusiikkikoulutus alkoi elokuussa 2015, toinen syyskuussa 2016. Koulutus on aikuiskoulutusta ja siihen voivat hakea kaikki peruskoulun päättäneet. Aikaisempaa musiikkikoulutusta ei tarvita. Koulutus on pääosin pohjoissaamenkielistä.

1.1.2015 - 31.5.2017

Rahoittaja / Budjetti: Saamelaisalueen koulutus toimii hankkeessa osatoteuttajana. Päätoteuttaja on Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto / 741 000 €

Tavoite: Hanke kehittää yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä oppilaitosten arkeen. Uusilla osallistavilla pedagogisilla malleilla korvataan perinteinen luokkahuoneopetus, oppiaine- ja opettajakeskeisyys. Toisen asteen toimijoiden oppimisympäristöjen käytön laajentaminen yritysopinnoista muihin opintoihin ja aloihin on Yrittäjämäiset oppimisympäristöt hankkeen keskeinen tavoite. Hankkeen toimenpiteiden kautta mm. yksilölliset oppimispolut mahdollistuvat aikaisempaa tehokkaammin.

1.8.2012 - 31.12.2013

Rahoittaja / budjetti: Interreg IVA Pohjoinen, prioriteetti 4 Saamen osaohjelma (osatavoite 2: yhteistyön kehittäminen resurssien koordinoimiseksi ja pysyvien yhteistyösopimusten solmimiseksi). Kokonaisrahoitus oli 183 884 euroa, josta EU-rahoitus maksoi 65 % ja Pohjoiskalotin neuvosto 9,9 %. Kansalliset rahoitusosuudet tulivat Lapin liitolta 20 %, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Samisk videregående skole og reindriftsskole Norjan Kautokeinosta.

Tavoite: Saamelaisalueen koulutuskeskus toteutti Eu-rahoitteisen Oarjehiebma hankkeen yhdessä Samernas utbildningcentrum (Jokkmokk, Ruotsi) ja Samisk videregående skole og reindriftsskole (Kautokeino, Norja). Hankkeen tavoitteena oli laatia saamelaisen kolmivuotisen porotalousopetuksen lukusuunnitelman (opetussuunnitelman) saamelaisen poronhoidon vuosirytmi huomioiden sekä suunnitellaan miten ja mistä hankitaan oppimateriaalit ao. pilottikoulutukseen (kootaan, ostetaan, käännetään).

Hankkeen toiminnot jaettiin kolmeen osaan: opetussuunnitelma, oppimateriaalit ja porosaamelaisnuorten tapaamiset. Yhteistä saamelaista porotalousopetusta varten laadittiin opetussuunnitelma, jossa määritellään mitkä, milloin ja miten oppijaksot järjestetään. Hankkeen aikana olemassa olevat ja puuttuvat oppimateriaalit on kartoitettu. Puuttuvien materiaalien hankkimisesta on laadittu suunnitelma, joka toteutetaan yhteisen saamelaisen opetuksen jatkohankkeessa. Järjestettiin yhteisiä porosaamelaisnuorten tapaamisia, joiden tavoitteena oli koota nuoret keskustelemaan ajankohtaisista poronuoria koskevista asioista. On tärkeää että poronuoret ympäri Saamenmaata kokoontuvat ja tapaavat yli rajojen. Projektin puitteissa järjestettiin kaksi tapaamista.

1.1.2011 – 31.12.2014

Rahoittaja/budjetti: Euroopan sosiaalirahasto / 533 365 €

Tavoite: Projektissa luodaan toimintamalli siitä, miten saamen kielen ja kulttuurin etäopetus toteutetaan valtakunnallisesti. Projektin aikana kerätään tietoa etäopetustarpeista, pilotoidaan ja kehitetään etäkoulutusta yhteistyössä muiden koulutuksenjärjestäjien ja yliopistojen kanssa. Lisäksi toteutetaan koulutusta etäopetusta tukeviin työvälineisiin, erilaisiin oppimisympäristöihin ja niiden pedagogiikkaan. Projektissa koulutetaan mm. saamen kielen ja kulttuurin opettajia eri organisaatioista sekä opiskelijoita, jotka tulevaisuudessa toimivat saamen kielen ja kulttuurin opettajina. Projektin aikana toteutettujen pilottikurssien kautta saadaan käytännön tietoa maanlaajuisen etäopetuksen toimivuudesta.

1.8.2010 – 31.12.2012

Rahoittaja / budjetti: Euroopan sosiaalirahasto / 125 400 €

Tavoite: Interaktiivinen Sápmi on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen vetämä mediahanke. Interaktiivinen Sápmi keskittyy erityisesti uusmedian, sosiaalisen median ja reaaliaikaisen viestinnän tuomiin haasteisiin. Hankkeen tavoitteina on vastata saamelaisalueen tarpeisiin moniosaajista, parantaa alueen työllistymismahdollisuuksia, kehittää kulttuurin tietämystä ja tuntemusta myös saamelaisalueen ulkopuolella, tuottaa oppimateriaalia saamelaiskulttuurista ja kulttuurin sekä hiljaisen tiedon tallentaminen. Interaktiivinen Sápmi tarjoaa koulutusta työpaja-tyyppisinä kursseina. Osa kursseista järjestetään viikonloppukursseina, joten myös työssäkäyvillä on mahdollisuus osallistua kursseille. Kurssimateriaaleista kehitetään sisältöä verkkosivuille.

1.4.2010 – 31.12.2012

Rahoittaja / budjetti: Euroopan aluekehitysrahasto, Interreg IV A Pohjoinen, Sápmi-osaohjelman –ohjelma / 278 057 €

Tavoite: Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on lujittaa ja kehittää kolttasaamelaista kulttuuria, kieltä ja identiteettiä rajat ylittävästä näkökulmasta Suomessa, Norjassa ja Venäjällä. Hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta kolttasaamelaisen kulttuurista ja parantaa sen tunnettavuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tavoitteena on myös tuottaa synergiahyötyjä luomalla uusia työpaikkoja, joka motivoisi nuoria kolttasaamelaisia perheitä muuttamaan takaisin kotiseuduilleen.

1.1.2011 – 30.11.2012

Rahoittaja / budjetti: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto / 117 730 €

Tavoite: Sarvihankkeen tavoitteena on tuottaa uusia tuotteita sekä tuotannonmenetelmiä sekä tehdä suunnitelma, mitä koneistusta ja automaatiota alalle tarvitaan. Voimistetaan yhdistelmätuotteiden kehittämistä muiden paikallisten materiaalien, esim. poronnahan ja poroturkisten kanssa. Työpajoissa ideoidaan ja luodaan uutta taiteellisesti luovan työskentelyn menetelmin. Työpajatoiminta ja siihen osallistuvien aktiivinen innoittaminen pyritään saamaan osaksi yksintekijöiden arkea ja työssäjaksamisen kannustamiseen. Näyttely/galleria esittelyssä viedään tuotteita ja hanketuloksia alueen ulkopuolelle ja saadaan tieto-taitoa näyttelyrakentamisesta ja esillepanosta ottaen huomioon kohderyhmä.

1.12.2008 – 31.11.2010

Rahoittaja / budjetti: Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto, Pohjoisimman Lapin Leader ry / 150 000 €

Tavoite: Tavoitteena on porosta saatavien käsityömateriaalien jalostuksen lisääminen ja vakiinnuttaminen kannattavaksi elinkeinotoiminnaksi. Hankkeella halutaan varmistaa perinteisten käsityötuotteiden saatavuus sekä innostaa uusien tuotteiden tuotantoon sekä tehdä poromateriaalit tunnetuksi laadukkaina ja ylellisinä käsityömateriaaleina. Hankkeen kohderyhmänä ovat poronhoitoalueen käsityöläiset ja poronhoitajat.

1.1.2008 – 30.9.2010

Rahoittaja / budjetti: Rahoittajana Maa- ja Metsätalous-ministeriö / 90 000 €

Tavoite: Hankkeen tavoitteena on porojen paikallistaminen ja liikkumisen seuranta. Hankkeessa tutkitaan kokeellisesti porojen paikallistamisen ja liikkumisen seurantaa sekä laidunvuorottelun ohjausmallia. Porotaloudessa mukana olevat sidosryhmät saavat maastosta ajantasaista porotietoa, jonka tallentamiseen ja siirtämiseen etsitään mekanismeja.

15.2. – 5.6.2009

Rahoittaja / budjetti: Euroopan aluekehitysrahasto / 250 000 €

Tavoite: Hankkeen tavoitteena hankkia tarvittavia nykyaikaisia koneita ja laitteita, Sevettijärven, Enontekiön ja Utsjoen saamenkäsityön työpajatoimintaan. Pajoissa järjestetään lisäkoulutusta käsityöläisille, workshoppeja lapsille ja nuorille vapaa-aikana ja kouluaikana, työnäytöksiä ja workshoppeja matkailuyritysten tarpeisiin.

1.1.2008 – 31.12.2009

Rajoittaja / budjetti: Euroopan aluekehitysrahasto / 150 000 €

Tavoite: Hankkeen tavoite on kehittää poron koipinahkojen kaapimiseen soveltuva kone sekä pienteolliseen että kotikäyttöön. Lisäksi tavoitteena on varmistaa perinteisten koipinahoista valmistettavien tuotteiden saatavuus ja luoda mahdollisuus uusien tuotteiden suunnittelulle. Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään myös saamenkäsityön perus- ja aikuisopetuksessa.

1.10.2008 – 31.12.2008

Rahoittaja / budjetti: Opetushallitus / 57 000 €

Tavoite: Hankkeen tavoitteena on luoda palveluja tarjoava ja välittävä, dynaaminen kehittämisjärjestelmä poronhoito- ja saamelaisalueelle. Tarkoitus on luoda myös poroelinkeinoa palveleva resurssikeskus siten, että se toimii asiantuntijasiltana eri toimijoiden välillä.

1.9.2008 – 30.6.2009

Rahoittaja / budjetti: Euroopan sosiaalirahasto / 107 450 €

Tavoite: Hankkeen tavoitteena on tukea saamenkielen ja -kulttuurin virtuaalista kehittämis- ja oppimisympäristöä

1.1. - 31.12.2009; 1.1. - 31.12.2010; 1.1. - 31.12.2011; 1.1 .- 31.12.2012

Hanke haettiin vuosi kerrallaan erikseen Ulkoasiainministeriöstä. Hanketta hallinnoi Työ-ja elinkeinoministeriö (TEM)

Rahoittaja / budjetti: Lähialueyhteistyö 41 200 €/v - 140 000 €/v. Venäjän omarahoitus 18 700 €/v - 30 000 €/v

Tavoite: Arktinen poro on kansainvälinen porotalouden kehittämishanke, keskittyen Venäjän poroelinkeinon toimijoiden ja alan suomalaisen koulutus- ja yrityssektorin välisen yhteistyön tehostamiseen. Hankkeen päätavoitteina on porotuotteiden arvostuksen ja poroelinkeinon elinvoimaisuuden nostaminen kohdealueilla sekä tähän liittyvän yritys-, organisaatio- ja koulutusyhteistyön edesauttaminen. Hankkeen päätoimija on Saamelaisalueen koulutuskeskus.

1.7.–15.12.2009

Rahoittaja / budjetti: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto / 30450 €

Tavoite: Esiselvityshankkeen tavoitteena on kartoittaa ja priorisoida kehittämiskohteita ja toimenpiteitä poron teurastuksen ja lihanleikkuun sivutuotteiden hyödyntämisessä koko poronhoitoalueella sekä tehdä hankesuunnitelma varsinaiselle sivutuotteiden kehittämishankkeelle.

1.12006 – 28.2.2008

Rahoittaja / budjetti: Interreg IIIA Pohjoinen- ohjelman Sápmi-osaohjelmasta / 388 407 €, josta Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) maksoi 60 %, kansalliset rahoitusosuudet tulivat Norrbottenin lääninhallitukselta 21% ja Lapin TE-keskukselta 19 %.

Tavoite: Hankkeen tavoite oli kehittää ekologisesti kestävä ja taloudellisesti kannattava poronhoito saamelaisalueelle Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tavoitteeseen piti päästä luomalla yhteispohjoismainen verkosto ja toimintamalli saamelaisen poronlihan tuotantoon, tuotekehittelyyn ja markkinointiin sekä ehdotuksia lakien, asetusten, erilaisten säädösten ja tukisäännöstön yhtenäistämisestä saamelaisella poronhoitoalueella Pohjoismaissa ja EU:ssa.

1.8.2006 – 31.12.2007

Rahoittaja / budjetti: 113 389 €

Tavoite: Hankkeen tavoitteena on poronnahan pienteollinen valmistus. Kehittää sisnan ja koipinahkojen pienteollista valmistusta koneistuksen avulla, kouluttaa käsityöntekijöitä muokkaamon koneiden ja tilojen käyttöön, edistää käsityöntekijöiden ja poronomistajien mahdollisuuksia luoda omia tuotantomalleja ja parantaa toimeentuloaan nostamalla porosta saatavien materiaalien jalostusastetta, tuottaa ympäristöystävällistä sisnaa, opastaa nahanvalmistuksessa syntyvän eloperäisen jätteen käsittelyssä ja hyötykäytössä ja luoda toimiva malli muokkaamon käyttöön.

2006 - 2007

Rahoittaja / budjetti: Euroopan sosiaalirahaston (ESR) / 241 100 €

Tavoite: Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa sivuainekokonaisuus ”saamenkäsityöstä muotoiluun”, joka toimii myöhemmin pohjana kandidaatintutkinnon pääaineen luomisessa. Lisäksi tavoitteena on perustaa koulutuksen kehittämisen tueksi erillinen työryhmä, jossa on edustajia yliopiston ja koulutuskeskuksen lisäksi alueen saamelaisyrityksistä ja yhdistyksistä. Hankkeessa testataan myös hiljaisen tiedon soveltuvuutta korkea-asteen opetukseen.

1.5.2004 – 31.12.2007

Rahoittaja / budjetti: Interreg-ohjelmasta haettu EU-rahoitus 267 000 euroa. Kansallinen julkinen vastinrahoitus 178 000 euroa. Julkinen rahoitus yhteensä n. 445 000 euroa. Lisäksi Norja (Interrreg ja julkinen aluerahoitus) ja Venäjä (julkinen rahoitus) rahoittivat hanketta.

Tavoite: Hankkeen tavoitteena oli lisätä koulutuksen avulla porotalouden arvostusta,saada kaikkiin porovaltioihin virallistettua porotalousyrittäjän ammatti, laatia yhtenäiset opetussuunnitelmat eri projektiin osallistuvien valtioiden porotalousyrittäjän tutkintoon sekä kehittää hankkeen avulla saamenkielistä opetusta kansainvälisenä opetuksena.

1.6.2005 – 29.2.2008

Rahoittaja / budjetti: Euroopan maatalaouden ohjaus- ja tukirahasto Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelma, alueelluinen maaseudun kehittämisohjelma / 206 595 €

Tavoite: Tuotekehityksen avulla nostaa paikallista poronlihan jalostus astetta niin, että poroelinkeinon kannattavuus paranee, muodostaa hankkeessa toimivien elinkeinonharjoittajien kesken verkosto, jossa jokaisella
jäsenellä on oma erikoistunut tehtävänsä, suunnitella tuoteperheitä, jotka nostavat porotalouden ja lihajalosteiden imagoa käyttäen
hyväksi saamelaisalueella tuotetun lihan erityistä, alueellista ja etnistä imagoa, kartoittaa ja tukea hankkeessa toimivien poromiesten tulevaisuuden suunnitelmia varmistaen toiminnan jatkumisen hankkeen loputtuakin, tuottaa laadukkaita poronlihajalosteita, jotka eivät kilpaile massa- ja bulkkituotteiden kanssa ja luoda markkinointiverkosto, jonka avulla on mahdollista myös markkinoida hankkeeseen kuulumattomien poromiesten tuotteita.

1.1.2005 – 31.10.2007

Rahoittaja / budjetti: Euroopan sosiaalirahaston (ESR) / 465 079 €

Tavoite: Projektin tavoitteena on edistää tietotekniikan osaamista porotalouden piirissä toimivien keskuudessa sekä kehittää porotaloustyötä tietotekniikkaa hyödyntäen. Tietotekniikka pyritään saamaan porotalousyrittäjien työvälineeksi, jotta myös porotalouden harjoittajat pysyvät mukana yhteiskunnallisessa tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvässä kehityksessä. Hanke järjestää kohderyhmälle koulutuksia ja tuottaa uutta tukimateriaalia tietotekniikan käytön tueksi sekä testaa tietoteknistä laitteistoa yhdessä porotalouden harjoittajien kanssa ääriolosuhteissa.

1.5. – 31.10.2007

Rahoittaja / budjetti: Euroopan sosiaalirahasto / 60 000€

Tavoite: Hankkeen tavoitteena on saamelaislasten musiikin ja tarinoiden tallentaminen saamelaisten koulujen, päiväkotien, av-tuottajien ja levittäjien tarpeisiin. Projektin tavoitteena oli kartoittaa ja taltioida saamelaisia lastentarinoita, -musiikkia ja perinteisiä leikkejä siihen muotoon, että niistä voidaan tehdä tallenteita joko elokuviksi, videoiksi tai musiikkitallenteiksi. Työ tapahtui yhteistyössä saamelaisalueen koulujen ja päiväkotien opettajien ja lasten kanssa.

1.5. – 31.10.2007

Rahoittaja / budjetti: Kolarctic-naapuruusohjelma / 451 722 €

Tavoite: Hankkeen tavoitteena on kehittää kulttuuri- ja luontomatkailua Nenetsian autonomisen piirikunnan ja Lapin välisenä yhteistyönä.

26.11.2010 - 25.7.2013

Rahoittaja / budjetti: EU Kolarctic ENPI / Lähialueyhteistyöohjelma (Ulkoasianministriö) / yht. noin 1 000 000 €

Tavoite: Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Komin, Nenetsian ja saamelaisalueen vetovoimaa, identiteettiä ja investointimahdollisuuksia. Konkreettisena tavoitteena oli alkuperäiskansojen tarpeista lähtevä kulttuuri- ja matkailupakettien kehittäminen, yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien sekä matkailuhallintoviranomaisten kouluttaminen.

Saamelaisalueen koulutuskeskus on toteuttanut yhdessä Pohjois-Suomen ammatillisten oppilaitosten
kanssa laatustrategian tuki ja toimeenpano hankkeita. Oppilaitosverkostossa on ollut kymmenkunta oppilaitosta. Hankeyhteistyötä on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Saamelaisalueen koulutuskeskus on saanut kehittämistyöhön alkuvuosina rahoitusta hankkeelta, mutta viime vuodet oppilaitos on käyttänyt omaa rahoitustaan kehittämistyöhön, koska valtion oppilaitos ei ole voinut käyttää valtionapuja oman toimintansa kehittämiseen.

Hanketyö aloitettiin LAMPPU-hankkeena, jonka koordinaattorina toimi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Tuolloin hankkeessa työstettiin opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman ammatillisen koulutuksen laatustrategian 2011-2020 toimeenpanoa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtoryhmän tehtäviin liitettiin laatutyhmälle kuuluvia tehtäviä ja käynnistettiin laatukäsikirjan laatiminen. Laatukäsikirjan sisältö pää- ja tukiprosesseineen, laadunhallinnan vuosikellon sekä laadunhallinnassa tarvittavien mittareiden työstäminen jatkui laatutyössä.

Loppuvuodesta 2013 käynnistyi ensimmäinen LAATUSAMPO-hanke, jonka koordinaattorina aloitti koulutuskuntayhtymä Lappia. Myöhemmin hankkeen koordinointi siirtyi Oulun seudun koulutuskuntayhtymälle. Laatusampo 2, 3 ja 4 on toteutettu laajenevassa hankeverkostossa. Vuoden 2014-15 aikana valmistauduttiin opetus- ja kulttuuriministeriön laatimaan toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteereihin sekä ministeriön edellyttämän ammatillisten oppilaitosten laadunhallintajärjestelmien/-toimintajärjestelmien itsearviointiin. Laatujärjestelmän itsearviointi toteutettiin 2015. Kesällä 2015 laatuverkosto vieraili Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, jossa järjestettiin samalla työkokous. Syksyllä 2015 valmisteltuun Laatusampo 3-hankkeeseen sisällytettiin LEAN-toiminta- ajatuksiin ja filosofiaan perehtyminen ja työkaluihin tutustuminen laadunhallinnan kehittämisessä. Mekin olemme tehneet hukkakartoituksia, visualisoineet toimintaamme ja pyrkineet yksinkertaistamaan toimintaprosessejamme.

Hankeverkoston yhteistyöskentely on käynnistynyt vuosittain aloitustapaamisessa, jossa on ollut mukana opetushallituksen edustaja. Hankkeissa on järjestetty yhteisiä koulutuksia, jotka on järjestetty pääasiassa Oulussa. Muu verkostotyöskentely on tapahtunut säännöllisissä etätapaamisissa/-kokouksissa. Vuosittaisiin hankkeen päätösseminaareihin on osallistuttu mahdollisuuksien mukaan. Verkostoimainen työskentely laadunhallinnan kehittämisessä on ollut erittäin hedelmällistä ja laatukäytänteitä on jaettu avoimesti oppilaitosten kesken.

Laatutyö on parhaimmillaan juuri sitä, että teemme oman työmme hyvin. Laatutyö on jokaisen työntekijän arjen työtä ja siihen sisältyy oman työn kehittäminen.

1.8.2010-31.10.2014

DAVVI oli monitieteinen yliopistollinen koulutushanke, jolla tuettiin saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia perusoikeuksia järjestämällä saamelaisalueen nuorisolle ja aikuisväestölle avoimia yliopistollisia opintoja, joihin voi osallistua ilman työkokemus- tai pohjakoulutusvaatimuksia. Tällä pyrittiin muun muassa vastaamaan saamelaisväestön koulutustarpeeseen kehittämällä elinkeinotoimintaa uusia innovaatioita ja näkemyksiä (muotoilu, matkailu, saamelaiskulttuuri, viestintä ja yhteiskuntatieteet) tuottamalla. Näin ollen DAVVI -koulutushankkeen kautta oli mahdollista saavuttaa alueella tapahtuvan hanke-, suunnittelu- ja ke- 5 hittämistoiminnan tehtäviin tarvittavaa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Lapin yliopiston taiteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnat ja Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta ja Giellagas-instituutti yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) kanssa olivat suunnitelleet saamenkäsityöhön, muotoilualoille, yhteiskuntatieteisiin ja matkailuun liittyviä opintojaksoja, joiden opintokokonaisuuksia pilotoitiin DAVVI-hankkeessa. Projektin tuloksena syntyvää yhteistyömallia on tarkoitus hyödyntää muun muassa alueen koulutuksessa, alojen kehittämisessä, yrityselämässä, tuotekehityksessä ja alan tutkimuksessa sekä pysyvän koulutusmallin luomisessa. Tämä mahdollistaa koulutusmallin soveltamisen jatkossa myös muun alan korkeakoulutuksen toteuttamisessa alueellisista lähtökohdista käsin. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, Vipu Voimaa EU:lta ja Lapin ELY-keskus (1.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) sekä Inarin kunta

1.3.2013–31.12.2015

Saamelaisalueen koulutuskeskus vastasi valtion oppilaitosten etäopetuksen koordinointihankkeesta (VOL 1.3.2013–31.12.2015). Hanketta rahoitti opetushallitus ja rahoitus hankkeeseen haettiin kalenterivuosittain.

Hankkeessa annettiin tukipalvelua ja koulutusta etäopetusvälineisiin ja -menetelmiin eri oppilaitosten toteuttamien etäopetuspilottien kautta.

Lisäksi hankkeessa koulutettiin valtion oppilaitosten henkilökuntaa tieto- ja viestintätekniikan sekä mobiililaitteiden työväline- ja opetuskäyttöön. Koulutustarvekartoituksen perusteella koulutuksia toteutettiin sekä lähi- että etäopetuksena seuraaviin teemoihin liittyen:
 - TVT osana opetusta ja ohjausta
- Oppimisalustat sekä etä- ja verkko-opetus
- Sähköiset oppimateriaalit opetuksen ja ohjauksen rikastuttajina
- Mobiililaitteet opetuksen ja ohjauksen tukena

Opetushallituksen alaisuudessa toimii Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lisäksi 10 muuta valtion oppilaitosta.
Voit lukea hankkeen kuulumisia blogista.

1.1.2015-29.2.2016

Askel arktiseen pedagogiikkaan saamelaisalueella –hankkeen rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston varoin, ja sen kustannusarvio oli 135 200 €.

Hankkeen esiselvitystyönä luotiin visio siitä, mitä arktinen pedagogiikka sisältää ja suunnitelma siitä, miten sitä voidaan kehittää. Saamelaisalueen ja saamelaisperinteiden koulutuksen tarpeisiin vastaavan arktisen pedagogiikan avulla ylitetään haasteita kuten etäisyydet, harva asutus ja muut olosuhteet. Arktinen pedagogiikka huomioi alueen kulttuurit, niiden kehittämisen sekä kulttuurisensitiivisyyden. On tärkeää huomioida erilaisista koulutus- ja kulttuuritaustoista tulevat ihmiset sekä perinteisten elinkeinojen linkittyminen nyky-yhteiskuntaan.

Hankkeessa kehitettiin tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä erityisesti saamelaiselinkeinojen (poronhoito ja saamen käsityöt) koulutuksessa. Hankkeen tuloksena syntyi uusia etäopetuksena tuotettuja kursseja elinkeinonharjoittajille, opetussuunnitelmaan kirjattiin erilaisia TVT-avusteisia opetuksen toteutustapoja, opiskelijan ohjaamiseen pilotoitiin uudenlaisia monimuotoisia mahdollisuuksia sekä opettajia ja opiskelijoita koulutettiin ja tuettiin käytön aikaisesti TVT-työvälineisiin.

Hankkeessa luotiin yhteistyötä ja yhteinen työskentelytapa TVT:n opetuskäytön asiantuntijoiden ja opetushenkilöstön välille. Opetushenkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen ja osaamistarpeet ovat vaihtelevia. Hankkeen tuloksena todettiin, että jatkossakin on tarpeen kehittää yhteistoimintaa niin, että se on säännöllistä ja sisältää henkilökohtaista ohjausta niin opettajalle kuin opiskelijalle. Hankkeessa toteutettiin myös opettajille suunnattu opettajuuden muutosta tukeva koulutus, Digiajan opettajan selviytymispaketti, jossa opiskelitiin monipuolisesti erilaisia TVT-työvälineitä sekä TVT:n opetuskäytön pedagogiikkaa.

Hankkeen tuloksena arktisen pedagogiikan kehittämista jatketaan uudessa hankkeessa (Arktista pedagogiikkaa 1.3.2016-28.2.2018) tiiviissä yhteistyössä Lapin yliopiston ja saamelaisalueen kuntien kanssa.

1.3.2016 – 30.6.2018

Arktista pedagogiikkaa -projektissa kehitettiin arktisten elinkeinojen opetusta yhdessä oppilaitosten kanssa.

Hankkeessa luotiin ja kehitettiin arktista pedagogiikkaa, jonka avulla ylitetään haasteita kuten etäisyydet, harva asutus ja muut olosuhteet. Arktinen pedagogiikka on koulutusta alueen ihmisiä ja kulttuuria kunnioittaen, tieto- ja viestintäteknologian uusia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto (ESR) toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen erityistavoite: 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen, Enontekiön ja Utsjoen kunnat sekä Inarin kunnan omistamat Elinkeinot ja kehitys Nordica sekä Kalotin oppimiskeskus -säätiö.

Budjetti: 300 000 €

Rahoittajaviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) (Euroopan sosiaalirahastosta)

Päätoteuttaja: Saamelaisalueen koulutuskeskus

Osatoteuttaja: Lapin yliopisto

Hankkeen verkkosivuille pääset tästä

1.8.2015-31.5.2018

Tavoite: käytännössä kokeilla ja tarjota Oarjehiebma –esihankkeessa valmisteltua saamelaisalueen rajat ylittävää saamelaiseen poronhoitoon liittyvää opetusta koulutuspakettien muodossa porotalouskoulujen opiskelijoille Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa niin, että projektin jälkeen porotalouskoulujen yhteistyö luontevasti jatkuu ja tehostuu. Samalla myös nuoret poronhoitajat ovat tutustuneet toisiinsa ja saaneet ajankohtaista korkeatasoista koulutusta arktisen alueen porotaloudesta ja ratkaisuvaihtoehtoja saamelaisen porotalouden nykyhaasteisiin.
Rahoittaja / budjeti: Interreg Pohjoinen 2014-2020 Sápmi –osaohjelmasta. Suomen kansallinen rahoitus koostuu lisäksi Lapin liiton ja Pohjoiskalotin neuvoston rahoituksesta

Tavoite: pitkäaikaistavoitteena on vahvistaa paikallisen ympäristötiedon saatavuutta sekä hyödyntämistä eri tasoilla, ml. paikallisen ja kansallisen tason päätöksenteossa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä paikallistiedon saatavuutta ympäristö- ja ilmastonmuutokseen sekä sopeutumiseen tähtäävässä tutkimuksessa.

Hankkeen tavoitteet ovat:
1) Toteuttaa paikallishavaintojen kerääminen pilottihankkeena. Kerääminen toteutetaan saamelaisten kotiseutualueella rajatu(i)lla kohtee(i)lla ja rajatulla tehtävällä. Pilotissa hyödynnetään tuloksia jo tehdyistä perinnetietohankkeista sekä SYKE:n kansalaishavainnointijärjestelmiä ja -työkaluja.
2) Kehittää yhteistyötä muiden Arktisen neuvoston maiden ja pysyvien osallistujien kanssa, ml. arktisen workshopin järjestäminen kesäkuussa 2016 Inarissa
3) Selvittää mahdollisuudet ja valmistautua laajempaan hankkeeseen yhteistyössä muiden maiden (erit. Pohjoismaiden) kanssa ja identifioida sille rahoitusmahdollisuudet.
AHA-hanke liittyy Arktisen neuvoston yhteistyöhön. Ehdotus hankkeeseen on tullut USA:n ympäristövirastolta Arktisen neuvoston ACAP-työryhmän kautta. ACAP (Arctic Contaminants Action Plan) on Arktisen neuvoston toimintaohjelma saastumisen vähentämiseksi. USA:ssa vastaavaa projektia toteutetaan Alaskassa, jossa aloite havainnointijärjestelmästä on tullut alkuperäiskansoilta. USA on ehdottanut ACAP työryhmässä muille arktisille maille yhteistä projektia, Circumpolar Local Environmental Observers Network, jonka tavoitteena on, että paikallishavainnointiprojektia toteutetaan myös muissa maissa, ja että eri maiden arktisten alueiden välille voitaisiin rakentaa paikallishavainnointi verkostoa.

Purpose and Objectives: The main objective and general idea is to promote and share general knowledge, indigenous knowledge and experiences with other Arctic indigenous peoples in the Barents region and develop and update best practices and capacities built in Sámi Education Institute with years of Arctic Indigenous cooperation. The goal is also by networking, education and development efforts with indigenous livelihoods, such as reindeer herding and other professions related, to assist in building greater capacity in the Arctic indigenous education. 

Management and Financing: Sámi Education Institute is the leading partner of the the project. The project has received 53 000 € from Foreign affairs, Sweden for carrying out the project between September 1 – December 31, 2018.

1.5.2018 – 30.4.2019

Tavoite: Menekki pohjoisen kaloille on kasvavaa ja kalasta saatava hinta kohonnut, mutta kaupallisten kalastajien määrä ei ole lisääntynyt. Kalastus ansaitsee elinkeinona imagonkohotusta ja uusien kalastajien innostamiseen alalle tarvitaan nykyaikaisia työkaluja. 
Hankkeen tavoitteena on tuottaa kuusi noin 10 minuutin videota, jotka esittävät eri kalalajien pyyntiä Lokan tekojärvellä ja Inarijärvellä realistisessa ja havainnollisessa muodossa. Hankkeessa kuvataan kaupallisten kalastajien työtä – pyydysten virittämisestä kalojen käsittelyyn ja pakkaamiseen. Valmiit videot julkaistaan vapaasti katsottaviksi, ja niitä voidaan käyttää kalastuksen opetuksessa.
Hankkeessa mukana: Lapin kalatalouden toimintaryhmä, Lokan Luonnonvara Osuuskunta, Inarijärven kalastajat Veikko Kiviniemi ja Tapio Aarnipuro

Rahoittaja / budjetti: EU (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston eli EMKR:n kautta), ELY-keskus ja Sodankylän ja Inarin kunnat. Hankkeen kustannusarvio on 35 000€, josta EU-tuen määrä on 90%.

Ammattina kalastus Pohjois-Lapissa, oheistietoa

1.1.2015-31.5.2018

Tavoite: Hanke on koulutuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa tuomalla sairaanhoitajakoulutus saamelaisalueelle. Näin mahdollistetaan saamelaisalueen nuorille ja aikuisille sujuva siirtyminen ja mahdollisuus kouluttautua omalla kotiseudullaan.

Saamelaisalueella (Enontekiö, Utsjoki, Inari ja Sodankylä) on pula sairaanhoitajista ja kirkon työntekijöistä, ja erityisesti saamenkielen ja -kulttuurin tuntevista. Tavoitteena on myös kehittää kulttuurisensitiivisiä koulutusmenetelmiä, eli saada kokemusta siitä, miten kulttuurit voidaan huomioida koulutuksen järjestämisessä. Lisäksi kehitetään ja hyödynnetään etä- ja monimuoto-opiskelun menetelmiä. Malli on myöhemmin levitettävissä esim. maahanmuuttajakoulutuksiin tai romaneille suunnattuihin koulutuksiin.

Rahoittaja / budjetti: Saamelaisalueen koulutus toimii hankkeessa osatoteuttajana, päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto / 405 563 €

Saamelaisalueen koulutuskeskus on mukana Pohjois-Suomen ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittämishankkeessa vuodesta 2011 lähtien. Hankkeen hallinnoijana aloitti Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, jolloin hanke oli nimellä LAMPPU-hanke. Myöhemmin hallinnointi siirtyi Lappialle ja hankkeen nimi muuttui LAATUSAMMOKSI. Tällä hetkellä hanketta hallinnoi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, ja meneillään on LAATUSAMPO 5-hanke. Mukana verkostossa on toista kymmentä ammatillista oppilaitosta.

Hankkeen toimissa on kehitetty Saamelaisalueen koulutuskeskuksen laatukäsikirjaa, laadunhallinnan mittareita, laadittu prosessikuvauksia, perehdytty LEAN-laatuajatteluun, parannettu opiskelijoiden ja henkilöstön osallistamistapoja ja laatutietoisuutta.

Laatusampo 5-hankkeen tavoitteena on kehittää koulutuskeskuksen laadunhallintajärjestelmää ammatillisen koulutuksen reformin suuntaisesti, päivittää laatujärjestelmää vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä ja kehittää työpaikalla tapahtuvan koulutuksen laadunhallintaa.

Saamelaisalueen koulutuskeskus valtion oppilaitoksena toimii hankkeessa omalla rahoituksella, muut toimijat saavat rahoitusta Opetushallitukselta.

Parasta osaamista hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämishanke, jolla tuetaan ammatillisen koulutuksen reformin toteutusta. Saamelaisalueen koulutuskeskus on mukana kehittämässä ammatillisen koulutuksen toteutusta yhdessä muiden pohjoisen oppilaitosten kanssa. Hankkeen toimien käynnistyttyä sivustoa täydennetään.

DAVVI -hankkeella tuetaan saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia perusoikeuksia järjestämällä
saamelaisalueella yliopistollisia opintoja alueen työssä olevalle nuorisolle ja aikuisväestölle. DAVVI -projekti on monitieteinen yliopistollinen koulutusohjelma, jolla vastataan saamelaisväestön koulutustarpeeseen, järjestämällä saamelaisalueella kaikille tarjolla olevia avoimia yliopisto-opintoja, joihin voi osallistua ilman työkokemus- tai pohjakoulutusvaatimuksia.

Projekti järjestetään yhteistyössä Lapin ja Oulun yliopistojen sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Hanke tukee Osaava Pohjois-Suomi strategian toteuttamissuunnitelman tavoitteita korkeakouluyhteistyön kehittämisestä.

Tavoitteena on, että elinkeinotoiminnan kehittäminen saa DAVVI -projektin myötä uusia näkemyksiä ja innovaatioita (muotoilu, matkailu, saamelaiskulttuuri, viestintä ja yhteiskuntatieteet). Lisäksi alueella tapahtuvan hanke-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnan tehtäviin tarvitaan tutkimus- ja kehittämisosaamista, jota hankkeen kautta on mahdollista saavuttaa. Mm. alueella sijaitsevan Saamelaiskäräjien ja tulevan saamelaisten kulttuurikeskushankkeen myötä tullaan tarvitsemaan osaavaa työvoimaa tulevaisuudessa yhä enemmän.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama
Alkaa 1.8.2010 ja päättyy 31.10.2014

1.8.2016 – 31.12.2019

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta järjesti Saamen kielen ja kulttuurin erityistarpeet huomioivan varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Koulutuksen järjestämisessä olivat mukana myös Saamelaiskäräjät sekä Oulun yliopiston Giellagas-instituutti. Koulutus on käynnistyi joulukuussa 2016 ja päättyi joulukuussa 2019.

Saamelaisen varhaiskasvatuksen yksi merkittävimmistä haasteista on koulutetun saamenkielisen henkilökunnan puute; noin puolet työntekijöistä on vailla muodollista pätevyyttä. Koulutuksen tavoitteena oli vastata varhaiskasvatuksen opettajapulaan ja samalla toimia yhtenä kieltä ja kulttuuria elvyttävänä toimenpiteenä. Koulutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota saamelaisen kasvatuksen ja perinteisen tiedon sekä kielen oppimisen pedagogisiin käytäntöihin ja menetelmiin. Koulutuksen käyneet valmistuvat kasvatustieteiden kandidaateiksi ja tutkintoon sisältyy varhaiskasvatusopettajan kelpoisuus.

Koulutus toteutettiin monimuotokoulutuksena hyödyntäen ilta- ja viikonloppuaikoja, kesälukukautta sekä verkko-opetusta ja lähitapaamisia Inarissa. Koulutuksen kesto on kahdesta kolmeen vuotta.

Koulutuksen kesto: joulukuu 2016 – 31.12.2018, jatkettu 31.12.2019 asti
Rahoittaja / budjetti: Hankkeen rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö / 380 000 €

Hankkeesta Oulun yliopiston sivuilla osoitteessa: https://www.oulu.fi/ktk/node/56537

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ylläpitämät hankesivut: http://www.sogsakk.fi/salto2016-2019

Vanha Nordlingin puistikko kunnosttiin Toivoniemessä
1800-luvun loppupuolella Inarin nimismiehenä toimi Nordling. Hänen virkatalonsa rakennettiin Toivoniemeen. Nordling tunnettiin innokkaana maanviljelyn ja puutarhaviljelyn pioneerina Pohjois-Suomessa. Hänen harrastuksensa seurauksena Toivoniemeen syntyi ns. Nordlingin puistikko. Siellä kasvaa nykyäänkin monia hyvin vanhoja puita ja pensaita, mm siperianlehtikuuset ja pihtakuuset ovat yli 120 vuotiaita. Puistikko on myös mainittu Eeva Ruoffin kirjassa Vanhoja Suomalaisia puutarhoja. Nordlingin lähdettyä Inarista puistikon arvoa ei ymmärretty ja se alkoi hoidon puutteessa rappeutua.

Nykyään Toivoniemi on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimipaikka. SAKK sai Opetus- ja Kulttuuriministeriöltä kulttuurimatkailun kehittämishankerahaa, jonka avulla puistikkoa kohennettiin. Projektin tarkoituksena oli Nordlingin puistikossa jäljellä olevien kasvien hoitaminen ja uusien istuttaminen. Lisäksi puistikon kulttuuripolku ja opastetaulut uusittiin. 
Kunnostuksen jälkeen puistikkoa voi hyödyntää matkailulkohteena sekä SAKK:n matkailualan opiskelijoiden harjoittelupaikkana.