Näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat ammatillisen koulutuksen säädökset ja tutkinnon perusteet. Näytöt suunnitellaan tutkinnon osittain ja suunnittelussa ja toteuttamisessa on aina noudatettava tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, osaamistavoitteita ja ammattitaidon osoittamistapoja. Näytöt suunnitellaan ja näytöissä opiskelija osoittaa osaamisensa koulutuksen järjestäjän tutkintokielen mukaisesti.
Näyttöympäristöjen valinta
Näytöt järjestetään aina ensisijaisesti työpaikalla aidossa työympäristössä. Näyttöympäristöt valitaan siten, että niissä voi osoittaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen. Perustellusta syystä näytöt voidaan järjestää esimerkiksi oppilaitosympäristössä, virtuaalisissa ympäristöissä tai simulaattoreissa. Perusteltuja syitä voivat olla esimerkiksi potilas- tai liikenneturvallisuuden vaarantuminen tai soveltuvan näyttöympäristön kohtuuton etäisyys. Näyttöympäristön valinnassa on huomioitava, että kyseisessä työpaikassa on kriteerit täyttävä työelämän arvioija. Yleensä on selkeintä, että työelämän arvioija valitaan samalta työpaikalta, jossa opiskelija osoittaa osaamisensa. Koulutuksen järjestäjä vastaa työpaikan soveltuvuuden varmentamisesta näyttöympäristöksi.
Näytön suunnittelu
Koulutuksen järjestäjä vastaa näytön suunnittelusta. Suunnittelu tehdään tutkinnon osittain yhdessä opiskelijan ja työpaikan edustajan kanssa. Arvioitavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin liittyvä osaaminen voidaan suunnitella osoitettavaksi yhdellä kertaa tai useassa näyttötilanteessa. Yhdessä näytössä voidaan myös osoittaa useaan tutkinnon osaan liittyvää osaamista. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on perehdyttää työelämän edustajat ja muut yhteistyötahot näyttöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen roolinsa mukaisesti.
Näytössä osoitetun osaamisen täydentäminen
Mikäli opiskelijan osaamista ei voida arvioida kattavasti näytössä, sovitaan osaamisen yksilöllisestä täydentämisestä opiskelijan kanssa. Näyttö on kuitenkin aina ensisijainen tapa osaamisen osoittamiseen ammatillisissa tutkinnon osissa.
Muu osaamisen osoittaminen
Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamisen osoittamisessa käytetään pääsääntöisesti muuta osaamisen osoittamista. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamista voidaan osoittaa myös ammatillisen tutkinnon osan näytön yhteydessä siten kuin yhteisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin osalta on suunniteltu. YTO-opettaja varmistaa yhdessä tutkinnon osan vastuuopettajan kanssa näyttöympäristön ja näytön sisällön soveltuvuuden YTO-osa-alueiden osaamisen arviointiin. Tutkinnon perusteissa on voitu myös määritellä, mitä muita ammattitaidon osoittamistapoja käytetään näyttöjen lisäksi.
Osaamisen arvioijien valinta ja nimeäminen
Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Arvioijista toinen on pedagogisesti pätevä ja kelpoinen opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Muulla koulutuksen järjestäjän edustajalla tarkoitetaan esimerkiksi kouluttajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän opetushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä, joka täyttää muut lainsäädännössä arvioijille säädetyt edellytykset. Työelämän edustaja voi olla työnantaja, työntekijä tai itsenäinen ammattiharjoittaja.
Erityisestä syystä, jos esimerkiksi työelämän edustajaa ei ole saatavissa toteuttamaan arviointia ja opiskelijan näyttö viivästyy tästä syystä kohtuuttomasti tai näyttö järjestetään oppilaitoksessa, arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Yhteisten tutkinnon osien osalta arvioinnista vastaa ko. tutkinnon osan osa-alueen opettaja.
Osaamisen osoittamisen henkilökohtaistaminen
Henkilökohtaistaminen on olennainen osa näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista. Henkilökohtaistamisen perustana ovat tutkinnon perusteet ja koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiseen osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma. Kunkin opiskelijan suunnitelma näyttöjen toteuttamisesta kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. HOKSiin tulee kirjata näyttöjen osalta ainakin seuraavat tiedot tutkinnon osittain:
- näyttöjen ajankohdat (näytön alkamis- ja päättymispäivämäärä, jolloin opiskelija osoittaa osaamistaan käytännön työtehtävissä)
- näyttöjen sisällöt ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksien tai yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteiden mukaisesti
- näyttöympäristöt (työpaikat)
- näytön järjestäjä, jos se on joku muu koulutuksen järjestäjä
- vastaavat tiedot muusta osaamisen osoittamisesta tai osaamisen yksilöllisestä täydentämisestä
- erityistä tukea saavan opiskelijan osalta mahdollinen osaamisen arvioinnin mukauttaminen ja yksilöllinen osaamisen arviointi
- osaamisen arvioijat.
Yhteistyö opiskelijan, työelämän ja muiden tahojen kanssa
Koulutusvastaavat ja opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä alansa työyhteisöjen kanssa. Yhteistyö on vastavuoroista kumppanuutta, missä korostuu säännöllisyys ja tavoitteellisuus. Työpaikalla järjestettävää koulutusta suunnitellaan yhdessä opettajan, opiskelijan ja työpaikan edustajien kanssa, ja työelämällä on merkittävä rooli myös opiskelijan opintojen suunnittelussa. Opinto-ohjaaja tekee aktiivista yhteistyötä alueen koulutustoimijoiden kanssa ja tukee opiskelijoita opinnoissa sekä heidän siirtyessä jatko-opintoihin tai työelämään. Ofelaš-ohjaajien ja opinto-ohjaajan tekemä yhteistyö alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa tukee opiskelijan sitoutumista opintoihin ja tavoitteiden saavuttamista. Oppilaitos tarjoaa yrityksille ja yhteisöille lupa-, pätevyys- ja korttikoulutuksia sekä säännöllisesti järjestettäviä maksuttomia työpaikkaohjaajakoulutuksia. Myös muita koulutuksia voidaan järjestää työelämän ja yhteisöjen toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.
Palaute osaamisen kehittymisestä
Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisen kehittymisestä tutkinnon suorittamisen ja osaamisen hankkimisen aikana. Palautteen avulla opiskelijaa tuetaan hänen asettamiensa tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. Palautteen antamisen tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän jo osaa ja mitä hänen tulee vielä oppia saavuttaakseen tutkinnon perusteissa määrätyt ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Opettaja antaa palautetta opiskelijalle hänen osaamisen kehittymisestään ohjauskäyntien ja muun yhteydenpidon aikana, ja työpaikkaohjaaja antaa palautetta opiskelijalle koko työelämässä oppimisen ajan.
Opiskelijan valmiuksien varmistaminen ennen näyttöä
Osaaminen osoitetaan mahdollisimman pian, kun opiskelija on saavuttanut riittävän tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. Tutkinnon osan ohjaava opettaja varmistaa ennen osaamisen osoittamisen aloittamista, että opiskelija tuntee näyttöön liittyvät käytännöt, ohjeet ja määräykset. Tutkinnon osan arvioinnin perehdytyksessä käydään läpi ammattitaidon osoittamistavat, ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kriteerit.
Palautteen antaminen näytön jälkeen
Osaamisen osoittamisen jälkeen pidetään palautekeskustelu, johon osallistuu opiskelija, työelämän edustaja ja opettaja. Keskustelun tarkoituksena on ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa sekä tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta eri osapuolille. Palautekeskustelun tavoitteena on kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, vahvistaa minäkuvaa ja itsetuntemusta.